Bi anh surguulid orood oros useg sursan. Usegleliin bayaraaraa "i" useg bolson sanagdaj baina. Yag arvan jil oros bichgeer damjuulj delhii ertuntstei taniltsaj, oros bichgeer bichij, shalguulj, temseend orj tuuniig hereglesen. Odoo haana ch yavsan nudend tusaj, setgeld oir sanagdana. Oros heleer bi surhii durmiin aldaagui bichij bol chadahguie, gehdee hicheevel bolohgui zuil gej baihgui l dee. Yamartai ch tuslamj heregteigee nuugaad yahav. Bi oros helee UAZ 469 mashintai zuirledeg. Uchir ni bi haana ch oros helee, muu ch, sain ch, ashiglaad sanaagaa ilerhiilj, busdiig oilgoj zorisondoo hurne yag l UAZ 469 mashin tiim tuhtai bish ch gesen userch tsovhorsoor horvoogiin buhii l zamiig tuulahtai adil.
Tegeed 2-r angidaa kiril mongol usgee sursan. Enehuu usgeeree yarih, bichih, sonsohoos tsaashilj shuleg yaruu nairag, dald utga sanaa, onisogo, onigoo geed l hunii setgehuin buh tsar hureend bi ene bichigeeree ayalaj chadna. Horvoo delhiin chinad hyazgaariin haa negtee humuun minii tarhi hedii hemjeend harj, oilgosnooroo bi setgej mun tuugeeree hyazgaarlagdaj, setgehuin hil hurtlee bi ene bichgeeree l damjuulj uuriiguu ilerhiilj, busdiig oilgoj chadna. Gevch mongoliin hursund buusan ene bichigee bi yag miniih gej helj bas chadahgui yum. Helber dursiin huvid ch ter, tuuhiin huvid ch ter kiril l bichig. Hen ch harsan chi mongol hun baij orosoor bichdeg yum uu gej asuudag. Tailbarlah hereg garna. Ene bol orosiin nuluu gej helne. Tiimee ene unendee minii bichig bish, gehdee l bi ene bichigtee hairtai. Bi ene bichgee sansriin hulugtei zuirledeg, chuham uugeer bi haana ch hurne. Gagtshuu hudulgugch huch ni minii oyun uhaan tuunii chadvart orshino.
Tun udalgui bi angli bichig sursan. Unendee bi angli bichigtei mash udaan notsoldson. Tiim dee ch hediigeer uuriiguu uneldeggui bolovch alivaa zuiliig unshaad erun gaigui oilgono shuu. Durem geh met nariin shiriin zuils ni „toosond daraatai“ hadgalaastai l baina. Udahgui saihan sergeen zasvarlaad ashiglaj ehelnee. Angli hel bol delhii niitiin hel gej huleen zuvshuurugduhiin hereer tiim ch sonin sodon baihaa bolison, gehdee l delhii niittei hul niiluuleh hereg zailshgui garna shuu dee. Delhiin haana ch humuus hoorondoo angliar l (muu bailaa ch) yariltsaj, oilgoltsono. Angli helee bi olon humuusiig zuudug Tengeriin tsagaan hulugtei zuirlene, bidniig delhiin haana ch hurgene. Odoohondoo bi niitiin ongotsoor nisej baina, udalgui huviin ongotstoi bolnoo. Tegehiin tuld ireeduid hangalttai tsag hugatsaa, huch hudulmur zoriulah bolno.
Hamgiin suuld bi German useg surlaa. Germand surj delhiid huleen zuvshuurugdsun bolovsrol ezemshihiin tuld suuliin 3 jiliin hugatsaand tasraltgui notsoldloo. Tur orhison uyeuud ch bii. Gehdee l bur musun hayasangui. Zorisondoo hurj eh orniihoo bolovson huchnii toog negeer nemehiin tuld mun ireeduid iluu sain saihan amidraliig muruuduj, muruudulduu hurehiin tuld German gegch heleer jiguurleh sanaa turuv. Sanasandaa ch hurj, hicheengui zutgesnii huchind germand irlee. Oros, angli, mongoliig bi yaaj sursnaa ch sain sanadaggui bolohoor bi tedniig uuriin medelgui esvel alban shaardlagaar sursan gej boddog. Harin German helnii min ontslog bol bi tuuniig uhamsartaigaar surah gej hicheesen yum. Hel surah gej odoo l zuderch baina. Gehdee bi aidagaa avdartaa hiisen bololtoi. Hetsuu zamaar ni negentee ugsuj odoo tsaash chigeeree l yavah bolloo. German helee bi Benz mashintai zuirledeg. Bi terhuu Benzee huluglun udur bur ajildaa irehtei adil minii ajil uils German heltei urgelj holbootoi baina gej naidaj baina. Hervee germand dald uurhaigaar magistr bolchihvol tegeh ch bolno. German technologi, german technik, germanii turshlaga, german arga baril geed l huvruh bolno.
Odoo hamgiin nandin, zuvhun minii gej helj boloh ter l bichgiinhee talaar yarih gej baina – Mongol bichig – gaihaltai saihan ene bichig bol namaig turuhud l nadad hariyalagdaj, namaig uheh hurtel nadtai tsug Mongol gedeg neren dor hamaaraltai yavah uchirtai um. Odoo bodohod namaig busdiin bichig usgiig surah gej udur shunugui ulairan suuj, unshij, hicheej zutgej baihad hajuud min gantsaardaj, orhigdoj aajmaar martagdaj baisan baina. Olon zuun jil mongolchuud min orhilgui nandignan avj yavsan ene bichig, ene soyol bidnii ued ingej unchin huuhed shig gaduurhagdah yostoi gej uu? Zaluuchuud ni gadnii buhniig hereglej, dagan duuraij, shuten bishirch, hen be gedgee ch martaj, hen ch bish bolsoor. Dainii urshigaar Evropiin ulsuudad oirh dornodoos olon zuun myangan hun eh oronoo orhin daijij, zovj zuderseer hunii nutagt irj baihad enh taiwan mongoloos min mongol hunii setgel sanaa daijij busdiig dagan shogshih unchin gulug shig tenej baina. Zaluu ue bid uuriin gesnee uud ni tataj uruuliin soyoliig hundelj amidrahgui bol uur hen bidnii umnuus bidniig soyoliig hamgaalah bilee. Bi chuham Mongol gegch gazar dooroo hangalttai bayalagtai, gazar deeree ch nandin soyol zanshiltai, aguu tuuhtei, bichig usegtei, uzesgelent baigaltai, gun uhaantai, hun setgeltei dutuu zuilgui hachin tansag, uneheer bayan, hairlam saihan, uls shig uls yumaa gedgiig udur bur iluu medreh bolloo. Odoo zaluchuudiin idevh, eh ornoo unenhuu hairlan deedleh hairiig nemchivel ch… XXI-r zuun bidniih bolloo doo.
Mongoliin maani erhem zuilsiin negen tom tulguur boloh Mongol bichgee surahiig bi tarhi uhaanaasaa bish biye deh sunsneesee nehen husej baina. Bi udii boltol mongol hun gegdej yavsan ch unendee bichig useggui mongol gedgee sayahan l uhaarlaa. Arab, hyatad geed sodon usegtei uls baidgiig bid medne. Gelee gehdee ted amar yum geed ih gurnuudiin nuluund avtsangui. Bi Mongol bichgee uheed suns min uvgudiig haij oloh ulgeriin tsagaan morior zuirellee. Ezen ni yumaa medej, ereg ni usaa hashdag gedgiig sanaj ezen ni yumaa medeh tsag boljee. Heltei bol hultei gej ich yaridag baisan. Soyolt hun turulhtun surj bolovsrohod mashid anhaarch egel jiriin evrop hun 2-3 heleer yaridagiig sonorduulj Mongoliin zaluuchuudiigaa delhii dahinii bcihig usegt nevterhii bolj tedentei nom hayaltsahiig eruuye! Chuham nom hayaltsah uhaanaa Mongol bichgeer buusan uvgudiin ih uhaanaas avahtun! Gadnii tuuh soyol, gun uhaaniig bid unshij, tednii setgelgeeg bid temterch chadna. Ted Mongol bichig surah bolooguigees hoish bid tednees iluu garna. Ene bol bidnii davuu tal yum shuu!
10.09.2015
